top of page

Muistamme 7. lokakuuta 2023, päivä joka muutti maailmaamme

7.10.
3 min käytetty lukemiseen

Tänään on kulunut kolme vuotta 7. lokakuuta 2023. Muistamme sinä päivänä murhattuja ja kidnapattuja, selviytyneitä sekä heidän läheisiään. Muistamme myös sitä, mitä tuo päivä paljasti maailmasta, jossa elämme, ja mitä se on sen jälkeen muuttanut – myös täällä Suomessa.


”Elämämme särkyi 7. lokakuuta, ja keräämme yhä sen palasia. Paranemiseen menee vuosikymmeniä.”

— Sivan Simcha Cohen, Nova-festivaalilta selviytynyt (amNewYork, 2025)


Mitä 7. lokakuuta tapahtui


Kolme vuotta sitten, sapattiaamuna 7. lokakuuta 2023, Hamasin johtamat terroristit hyökkäsivät Gazasta Etelä-Israeliin. Päivä oli samalla Simhat Tora -juhlapäivä, ja suuri osa ihmisistä oli kotonaan tai juhlimassa. Päivän aikana noin 1 200 ihmistä murhattiin ja 251 kidnapattiin Gazaan.


Yhtenä päivänä murhattiin enemmän juutalaisia kuin yhtenäkään päivänä sitten holokaustin. Uhrit eivät kuitenkaan olleet vain juutalaisia: murhattujen ja kidnapattujen joukossa oli beduiineja, Israelin arabeja ja kymmenien eri maiden kansalaisia, muun muassa thaimaalaisia maataloustyöntekijöitä ja nepalilaisia opiskelijoita.


Valokuva tuhoutuneesta Be’erin kibbutzista muutama päivä 7 lokakuun 2023 jälkeen.
Kuva: Micha Brikman, kibbutsi Be'eri, lokakuu 2023. Wikimedia Commons

Terroristit hyökkäsivät koteihin, kibbutseihin ja Nova-musiikkifestivaalille. Kibbutseissa he kulkivat talosta taloon, surmasivat kokonaisia perheitä heidän kodeissaan ja polttivat taloja ihmisten ollessa niiden sisällä. Nova-festivaalilla ja sen lähialueilla murhattiin yli 360 ihmistä, suurin osa heistä nuoria, jotka olivat tulleet tanssimaan auringonnousun aikaan. Monet ammuttiin, kun he pakenivat pelloille tai piiloutuivat tienvarren suojiin.


Kidnapattujen joukossa oli vauvoja, lapsia, nuoria ja vanhuksia. Hyökkäyksen aikana tapahtui seksuaalista väkivaltaa, ja Gazaan kidnapatut joutuivat seksuaalisen väkivallan kohteiksi myös vankeudessa.


Kaksi murtunutta luottamusta


Lokakuun 7. päivän hyökkäys ei järkyttänyt juutalaisia vain mittakaavansa ja raakuutensa vuoksi. Monille se horjutti kahta perustavaa luottamusta, joiden varaan juutalainen elämä holokaustin jälkeen oli rakentunut.


Ensimmäinen oli luottamus siihen, ettei tämän mittakaavan juutalaisiin kohdistuva joukkomurha voisi enää tapahtua. Holokaustin jälkeen juutalaiset yhteisöt eri puolilla maailmaa olivat rakentaneet elämänsä sen varaan, että ”ei koskaan enää” tarkoitti jotain. Lokakuun 7. päivä osoitti, ettei se ollut itsestään selvää, ja sen vaikutus ulottui jokaiseen juutalaiseen yhteisöön maailmassa.


Toinen oli luottamus ympäröivään yhteiskuntaan. Se oli luottamusta siihen, että jos juutalaisia jälleen murhattaisiin kodeissaan ja kokonaisia yhteisöjä yritettäisiin tuhota, tapahtunut tunnistettaisiin yksiselitteisesti vääräksi.


Ensimmäinen luottamus murtui hyökkäyksessä. Toinen murtui siinä, miten nopeasti hyökkäystä alettiin oikeuttaa, vähätellä ja kieltää.


Siksi trauma ei liity vain yhteen päivään. Se liittyy myös siihen, mitä tuo päivä ja sitä seuranneet reaktiot paljastivat mahdolliseksi: että juutalaisten joukkomurha on edelleen mahdollinen, ja että sen tunnistaminen vääräksi ei ole itsestään selvää.


Antisemitismi ei alkanut 7. lokakuuta


Antisemitismi ei alkanut 7. lokakuuta, eikä se ollut sitä ennen kadonnut. Se eli salaliittoväitteissä, verkon vihapuheessa ja juutalaisten kollektiivisessa syyllistämisessä. Suuri osa siitä jäi ympäröivältä yhteiskunnalta tunnistamatta, koska se ei näyttänyt siltä, miltä antisemitismin oletetaan näyttävän.


Pylväskaavio EU: antisemitismi verkossa 90 %, lisääntyneen 80 % ja juutalaisuutensa peittäneen 76 %; FRA 2023.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA toteutti tammi–kesäkuussa 2023, siis kuukausia ennen hyökkäystä, laajan kyselyn juutalaisten kokemuksista 13 EU-maassa. Vastaajia oli 7 992. Tulokset julkaistiin heinäkuussa 2024, ja ne kuvaavat tilannetta, jossa 7. lokakuuta ei ollut vielä tapahtunut.


Vastaajista 96 prosenttia oli kohdannut antisemitismiä edeltävän vuoden aikana ja 90 prosenttia nimenomaan verkossa. 80 prosenttia koki antisemitismin lisääntyneen viiden edellisen vuoden aikana. 76 prosenttia kertoi piilottavansa juutalaisuutensa ainakin joskus, esimerkiksi jättämällä näkyvät tunnukset kotiin tai välttämällä aiheen mainitsemista työpaikalla. Yli puolet oli huolissaan perheensä turvallisuudesta.


Lokakuun 7. päivän jälkeen antisemitismi ei siis noussut tyhjästä. Se tuli näkyvämmäksi, voimakkaammaksi ja aiempaa hyväksytymmäksi.


Mitä muuttui sen jälkeen


Muutos ei koskenut vain antisemitismin määrää. Se koski myös sitä, mitä julkisessa keskustelussa alettiin pitää hyväksyttävänä.


Vanhoja antisemitistisiä mielikuvia alettiin kierrättää uuden poliittisen sanaston avulla. Juutalaisia syyllistettiin kollektiivisesti, ja heihin kohdistuvaa vihamielisyyttä perusteltiin reaktiona Lähi-idän tapahtumiin.


Tämä ei jäänyt verkkoon tai poliittiseen keskusteluun. Se tuli osaksi Suomessa asuvien juutalaisten arkea, myös lasten. Helsingin Sanomat kertoi syyskuussa 2026 jutussaan Helsingin juutalaisen koulun oppilaista, jotka kohtaavat antisemitismiä lähes päivittäin: heitä pilkataan ja heidän päälleen käydään. Kyse ei ole aikuisten välisestä poliittisesta väittelystä vaan lapsista, jotka oppivat jo kouluikäisinä, että heidän juutalaisuutensa on asia, josta heitä voidaan rangaista.


Muistaminen on vastuuta


Tänään muistamme 7. lokakuuta 2023 murhattuja ja kidnapattuja, selviytyneitä sekä heidän läheisiään.


Muistaminen ei kuitenkaan tarkoita vain menneeseen katsomista. Se merkitsee myös sen tunnistamista, miten juutalaisiin kollektiiveihin kohdistuva viha muuttaa muotoaan ja tulee osaksi hyväksyttyä yhteiskunnallista keskustelua. Antisemitismi harvoin esittelee itsensä nimellään. Se puhuu kunkin ajan kielellä, ja juuri siksi se on helppo olla näkemättä, jos ei tiedä, mitä katsoo.


Siksi vastuu antisemitismin tunnistamisesta, nimeämisestä ja siihen puuttumisesta ei kuulu vain juutalaisille. Se kuuluu viranomaisille, päätöksentekijöille, medialle, kasvattajille ja meille jokaiselle.


Lokakuun 7. päivän muistaminen merkitsee myös vastuuta siitä, millaista maailmaa sen jälkeen rakennamme.


Lähteet


 
 
bottom of page