Kun antisemitismiä ei enää tunnisteta - Näin koulutus epäonnistuu
- 16.3.
- 2 min käytetty lukemiseen
Antisemitismi nähdään Euroopassa usein menneisyyden, erityisesti holokaustin ajan ilmiönä, vaikka se ei ole hävinnyt nykypäivästä. Kun ilmiö sidotaan yksin historiaan, jää helposti huomaamatta, miten se muuttaa muotoaan ja jatkuu tämän päivän arjessa.
Mitä tapahtuu, jos ymmärrämme antisemitismistä vain sen historian, samalla kun itse ilmiö elää ja voi hyvin nykyhetkessä?
UNESCO tutki, miten juutalaisuudesta ja antisemitismistä kerrotaan kahdeksan EU-maan koulukirjoissa ja miten yli 2 000 opettajaa eri puolilla Eurooppaa käsittelee aihetta opetuksessa.
Analyysi osoittaa, että oppikirjoissa antisemitismi esitetään lähes aina historiallisena teemana, erityisesti holokaustin yhteydessä. Vain harva tarkastelluista oppikirjoista käsittelee nykyajan antisemitismiä.
Samaan aikaan EU-laajuisessa kyselyssä yli kolme neljästä opettajasta kertoi kohdanneensa antisemitismiä luokissaan, mutta suuri osa heistä ei ole saanut koulutusta sen nykyisten muotojen tunnistamiseen.
UNESCOn mukaan nykyajan antisemitismi voi näkyä vitseinä ja nimittelynä, holokaustia vähättelynä, salaliittoteorioina, stereotypioina sekä vihamielisinä symboleina tai iskulauseina.
Kouluissa opettajat kertovat kohtaavansa esimerkiksi natsitervehdyksiä, hakaristien piirtelyä ja antisemitistisen sisällön jakamista sosiaalisessa mediassa. Monelle nuorelle nämä tilanteet näyttäytyvät vain “läpänheittona” tai kiusaamisena, eivät antisemitisminä, vaikka juutalainen luokkakaveri kokisi ne toisin.
Sama tutkimus osoittaa, ettei opettajilla ole yhteistä jaettua käsitystä siitä, mitä antisemitismi tarkoittaa ja osa ei tunnista selviäkään antisemitistisiä väitteitä antisemitismiksi.
Holokaustin opettaminen on edelleen välttämätöntä, mutta tällä hetkellä koulutus epäonnistuu kahdella tavalla:
Holokausti esitetään usein yleisenä "ihmiskunnan tragediana", jolloin antisemitismin rooli sen ytimessä hämärtyy.
Antisemitismiä käsitellään lähes aina vain holokaustin kautta, jolloin sen nykyiset muodot jäävät helposti näkymättömiin.
Tämä johtaa siihen, että ihmiset oppivat näkemään "hitlerejä" kaikkialla – mutta eivät tunnista antisemitismiä, kun juutalaisia kohdellaan huonosti tänään.
Kun syrjintäkokemukset kuitataan liioitteluna, antisemitismi jää käsittelemättä – ja samalla hiljaiseksi osaksi arkea.
UNESCOn mukaan koulutus on yksi tärkeimmistä välineistä antisemitismin ennaltaehkäisyssä, mutta se toimii vain, jos se tekee kaksi asiaa yhtä aikaa: opettaa antisemitismin merkityksen holokaustin taustalla ja auttaa tunnistamaan antisemitismin nykyiset muodot.
Holokaustin opettaminen toimii parhaiten silloin, kun se auttaa ymmärtämään, miten antisemitismi ei kuulu vain historiaan vaan jatkuu myös nykyhetkessä.
Vaikka tutkimus tarkastelee koko Eurooppaa, samat ilmiöt koskettavat myös Suomea. Antisemitismi ei katoa, jos opetamme sen vain menneisyytenä. Se katoaa vasta, kun opimme tunnistamaan sen myös nykyisyydessä.
