Sinimustat sävelet: Äärioikeistolainen antisemitismi
- Jonatan Shaya
- 11.7.
- 2 min käytetty lukemiseen
Nimi Sinimusta liike viittaa suoraan Sinimustiin, fasistiseen nuorisojärjestöön, joka toimi vuosina 1930–1936. Alun perin järjestö oli sidoksissa Lapuan liikkeeseen ja myöhemmin Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen (IKL), ja Sinimustat omaksuivat useita ideologisia piirteitä sekä italialaisesta fasismista että saksalaisesta natsismista.
Äärioikeiston viholliskuvat voivat olla joustavia ja kontekstisidonnaisia, mutta usein toistuvia kohteita ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, muslimit, vasemmisto, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, sekä erityisesti juutalaiset.
Äärioikeiston antisemitismi
Antisemitismi on äärioikeiston viholliskuvista keskeisin ja historiallisesti syvälle juurtunut; juutalaisia ei kohdella vain vähemmistönä, vaan heidät konstruoidaan vihollisiksi, jotka väitetysti toimivat salaa kansakuntaa, kansallista yhtenäisyyttä tai valkoista rotua vastaan. Juutalaisiin liitetään usein salaliittoteorioita, kuten "globalistinen eliitti", "kulttuurimarxismi" tai "väestönvaihto", joissa heitä esitetään kaiken yhteiskunnallisen rappeuman takana olevina voimina.
Otteita äärioikeistolaisesta blogista.
Vihan normalisointi ja radikalisoitumisen mekanismit
Radikalisoituminen kehittyy vuorovaikutuksessa yksilön kokemusten, verkostojen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kanssa. Julkiset antisemitistiset puheenvuorot, kuten Kanye Westin kommentit, tai äärioikeistolaiset terrori-iskut, voivat toimia sytykkeinä, jotka normalisoivat vihaa ja houkuttelevat uusia kannattajia. Sosiaalinen media levittää tällaisia viestejä nopeasti, vahvistaen polarisaatiota ja tarjoten ääriajattelulle tilaa kasvaa.
Antisemitismi tunnistetaan vain, jos sen historia ymmärretään
Ymmärtääkseen radikalisoitumista on tarkasteltava sekä yksilöllisiä motiiveja että laajempaa ideologista kontekstia. Historian tuntemus on keskeistä, jotta voimme tunnistaa, miten antisemitismi ja muut viholliskuvat toistuvat eri aikakausina uusissa muodoissa. Ilman historiallista ymmärrystä vaarana on, että vanhat ideologiat normalisoituvat uudelleen nykypäivän poliittisessa ja digitaalisessa ympäristössä.
Luettavaksi:
Juusela, P. (2021). ”Tältä fasismi näyttää, kun sen kirjoittaa paperille” – tutkija Oula Silvennoinen epäilee Sinimustien puoluehankkeen karahtavan oikeusministeriöön. Kirkko ja kaupunki. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-talta-fasismi-nayttaa-kun-sen-kirjoittaa-paperille-tutkija-oula-silvennoinen-epailee-sinimustien-puoluehankkeen-karahtavan-oikeusministerioon
Uola, M. (1982). Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944. VIII. Sinimustat ja mustapaidat. Otava.
Silvennoinen, O. (2015). “Home, religion, fatherland”: Movements of the radical right in Finland. Fascism, 4(2), 134-154. https://doi.org/10.1163/22116257-00402005
Silvennoinen, O. (2015). “Home, religion, fatherland”: Movements of the radical right in Finland. Fascism, 4(2), 134-154. https://doi.org/10.1163/22116257-00402005
Silvennoinen, O. (2024). For freedom and justice? Nordisk judaistik, 35(1), . https://doi.org/10.30752/nj.142241
Swanström, A. (2025). Ordinary Men or Ideological Executioners?: Finnish SS Volunteers and the Atrocities on the Eastern Front. Holocaust and genocide studies, 39(1), 57-76. https://doi.org/10.1093/hgs/dcaf005
Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230829111992
